Lyhyt vastaus
CSRD (Corporate Sustainability Reporting Directive) on Euroopan ohje, joka velvoittaa tietyt yritykset raportoimaan vuosikertomuksessaan kestävästä kehityksestä: ympäristövaikutuksista, sosiaalisista näkökohdista ja hallinnosta. Useimmat pienet ja keskisuuret yritykset eivät ole suoraan CSRD-ohjeen piirissä. Kriteerit koskevat yrityksen kokoa, jota mitataan muun muassa työntekijöiden lukumäärän, liikevaihdon ja taseen loppusumman perusteella. Mitkä raja-arvot tarkalleen ottaen koskevat ja mitkä yritykset, määritellään ohjeessa itsessään ja siinä perustuvassa kansallisessa lainsäädännössä.
Monet pienemmät toimittajat huomaavat kuitenkin jotain CSRD-ohjeesta, ja se on yleensä syy siihen, että luet tätä artikkelia. Suuri asiakas, joka itse kuuluu ohjeen piiriin, joutuu omassa raportissaan kertomaan myös ketjustaan. Kerätäkseen näitä tietoja hän lähettää kyselyn toimittajilleen. Et raportoi silloin itse CSRD-ohjeen piirissä, mutta toimitat tietoja jollekulle, joka joutuu sitä tekemään.
Mitä ohje itsessään määrää
CSRD määrää, että valittujen yritysten on raportoitava kiinteän standardin, ESRS:n (European Sustainability Reporting Standards), mukaisesti. Siinä käsitellään aiheita, kuten energiankulutus, päästöt, työolosuhteet ketjussa ja hallintotapa. Ohje ei määrää, että jokainen alihankkija joutuu itse raportoimaan; se määrää, että raportoivan yrityksen on annettava täydellinen kuva, ja osa tuosta kuvasta sijaitsee hänen toimittajillaan.
Se, koskeeko yritystä ohje ja alkaen mistä ajankohdasta, voi olla erilainen kunkin maan ja yritystyypin osalta. Tarkoista raja-arvoista ja ajankohdasta, jolloin yrityksen on oltava noudattava, virallinen ohjeen teksti ja sen täytäntöönpano omassa maassa ovat oikea lähde, ei verkossa oleva yhteenveto.
Miksi saat kyselyn ilman, että sinä itse joutuisit raportoimaan
Suuri asiakas, joka kuuluu CSRD-ohjeen piiriin, joutuu näyttämään, mitä hänen ketjussaan tapahtuu kestävän kehityksen osalta. Koska hän ei voi mitata kaikkea itse, hän selvittää sen asiasta kysymällä toimittajilta. Tämä selittää, miksi esimerkiksi asennus- ja kylpyhuonelatomo, jossa on kaksikymmentä työntekijää, joskus saa laajaa kestävyyskysymyslomaketta: ei siksi, että yritys itsessään joutuisi raportoimaan, vaan siksi, että se on osa asiakkaan ketjua, joka joutuu sitä tekemään.
Pienemmille yrityksille on olemassa yksinkertaistettu, vapaaehtoinen standardi vastata tämäntyyppisiin kysymyksiin. Lue artikkelista VSME-kestävyyskysymyslistasta, miltä standardi näyttää ja mitkä asiakirjat siihen liittyvät. Ero vapaaehtoisen standardin ja täysimittaisen CSRD-raportoinnin välillä on tarkalleen sama kuin tietojen toimittamisen ja itse raportoimisen välillä.
Suoraan koskettava vai vain toimittajana
Yrittäjälle ei aina ole heti selvää, kummallakin puolella hän seisoo. Yritys voi yhtenä vuonna jäädä reilusti raja-arvojen alle, ja seuraavana vuonna kasvun tai yrityskaupan seurauksena se voi yhtäkkiä olla lähellä rajaa. Myös muutos ryhmärakenteessa, esimerkiksi kun yritys tulee osaksi suurempaa konsernia, voi vaikuttaa siihen, koskeeko ohje suoraan.
Sen määrittäminen, koskeeko omaa yritystä CSRD suoraan, on kysymys, johon lakimies tai tilintarkastaja, jolla on ajantasainen tieto raja-arvoista, voi vastata vuosikertomuksensa ja rakenteensa perusteella. Tässä artikkelissa kuvataan ero, mutta se ei anna arviota yksittäisestä tilanteesta.
Mitä voit käytännössä tehdä
Useimmille tämän artikkelin lukijoille kysymys ei ole "kuulunko CSRD:n soveltamisalaan", vaan "miksi asiakkaani kysyy tätä" ja "mitä minun pitää tehdä tällä". Vastaus toiseen kysymykseen on yleensä: kerätä pyydetyt tiedot, pitää ne järjestyksessä seuraavaa vuotta varten ja toimittaa ne asiakkaan käyttämässä muodossa. Tämä muoto vaihtelee asiakkaittain, vaikka sisällöllisesti kyse on usein samoista aiheista.
Koska jokaisella asiakkaalla on oma portaali ja oma kyselylista, on hyödyllistä ylläpitää vastauksiasi yhdessä paikassa ja täyttää niitä sieltä käsin uudelleen, sen sijaan että käsittelisit jokaista kyselyä uutena projektina. Näin lähestymistapa pysyy hallittavana, vaikka kyselyiden määrä kasvaisi.
Tarkista, koskettaako tämä sinua
Jos et ole varma, liittyykö asiakkaasi kyselylista CSRD:iin, NIS2:een vai johonkin muuhun EU:n velvoitteeseen, se on sinänsä jo hyödyllinen signaali tutkia aihetta tarkemmin. Sivustolla tietovarannostamme, jossa on selitykset aihittain löydät jokaiselle termille lyhyen selityksen sekä viittauksen virallisessa tekstissä olevaan kohtaan.
Jos haluat ensin saada käsityksen siitä, mitkä velvoitteet voivat olla yrityksellesi olennaisia, voit muutamalla kysymyksellä nähdä, missä suunnilleen seisot. Se ei anna juridista lausuntoa, mutta antaa kuitenkin suuntaa. Lisätietoja siitä, miten supplia.eu:n tiedot on koottu, löydät sivulta mistä tiedot tulevat.
Jos sinulla on lukemisen jälkeen konkreettinen kysymys omasta tilanteestasi, katso vastaukset usein kysyttyihin kysymyksiin tai kysy neuvoa juristilta tai kirjanpitäjältä. Jos haluat alkaa heti käytännössä työstää pöydälläsi olevaa kyselyä, voit tehdä ilmaisesti sitovia ehtoja noudattamattoman pikadiagnoosin nähdäksesi, mitkä aiheet näyttävät olevan yrityksellesi soveltuvia.